Tutkimustulos: käsihygieniatottumukset huononemaan päin samalla, kun kättely tekee paluuta

Kiillon teettämä tutkimus osoittaa, että pohjoismaisissa käsihygieniatottumuksissa on tapahtunut käännös huonompaan suuntaan vuodesta 2020 vuoteen 2022. Suomalaisten käsihygienia on muita pohjoismaalaisia huonommalla tolalla.

Muutaman vuoden tauon jälkeen kädenpuristukset alkavat jälleen yleistyä, mutta käsihygieniasta huolehtimisessa ote lipsuu: pohjoismaisia hygieniatottumuksia kartoittavassa kyselyssä jopa joka kymmenes vastaaja kertoi pesevänsä kätensä saippualla enintään kahdesti viikossa.

Kiilto teki Innolinkin kanssa tutkimuksen ensin vuonna 2020 ja uudelleen vuonna 2022 seuratakseen käsihygieniatottumusten mahdollista muuttumista COVID-19-pandemian aikana. Tulosten mukaan koronapandemia sai pohjoismaalaiset aluksi parantamaan käsihygieniatottumuksiaan, mutta kun pandemiasta tuli uusi normaali, vanhat pinttyneet hygieniatavat alkoivat tehdä paluuta. Kokonaistrendi on kuitenkin myönteinen: vastaajat huolehtivat käsihygieniasta ja kodin siivouksesta nyt paremmin kuin ennen pandemiaa. Maakohtaiset vastaukset osoittavat, että suomalaiset ovat pohjoismaalaisista vähiten tunnollisia käsienpesussa sekä käsihygieniassa WC-vierailujen jälkeen.

Koronatilanteen mahdollisesta pahenemisesta on nähtävissä jälleen merkkejä. Pandemian pahimmat vaiheet näyttivät pitkään kuitenkin jo menneen ohi, ja median huomio aihetta kohtaan oli vähenemässä. Samaan aikaan käsihygieniasta huolehtiminen hiipui. Vuonna 2020 vain 6 % vastaajista kertoi pesevänsä kätensä saippualla pari kertaa viikossa tai vähemmän, kun tänä vuonna määrä oli kaksinkertaistunut 12 prosenttiin.
 

Sama suuntaus näkyy käsien desinfiointiaineiden käytössä: kun ennen pandemiaa 26 % vastaajista käytti käsihuuhdetta aina saapuessaan julkiseen tilaan, vuonna 2020 määrä nousi nopeasti 65 prosenttiin ja laski jälleen 48 prosenttiin vuonna 2022.
 

”Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia kuin osasimme odottaa. Kun koronapandemiaa ei koeta enää niin vakavaksi uhaksi kuin aiemmin, se ei myöskään enää huoleta yhtä paljon. Uskomme kuitenkin edelleen vahvasti, että aiempaa paremmat käsihygieniatottumukset ovat tulleet pysyväksi osaksi ihmisten arjen hyvinvointia myös COVID-19:n jälkeisenä aikana. Esimerkiksi suurin osa vastaajista kokee, että mahdollisuus käyttää käsidesiä julkisissa tiloissa lisää heidän turvallisuuden tunnettaan ja kolme neljästä toivoo, että heidän työnantajansa tiloissa käsidesiä olisi saatavilla”, toteaa Kiillon ammattihygienian Head of Marketing Raila Bexell.

Käsihuuhteen alkoholipitoisuus ei takaa sen tehokkuutta

Huomionarvoista on, että vaikka 69 % vastaajista pitää joko erittäin tai melko tärkeänä sitä, että tuotteella on dokumentoitu vaikutus bakteereihin ja viruksiin, vain 2 %:lle vastaajista se oli kaikkein tärkein valintaperuste tuotetta hankittaessa.

”Haluamme lisätä tietoisuutta siitä, että kaikki markkinoilla olevat tuotteet eivät ole yhtä tehokkaita viruksille ja bakteereille. Vuonna 2020 Ruotsin kemikaalivirasto teki tutkimuksen, joka osoitti, että monet markkinoilla olevista käsihuuhteista eivät itse asiassa täytä EU:n asettamia standardeja. Tärkeimmät testit käsihuuhteiden tehokkuuden varmistamiseksi ovat EN 1500 ja EN 14476″, Bexell päättää.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia:

  • Vuonna 2020 vain 6 % vastaajista kertoi pesevänsä kätensä saippualla pari kertaa viikossa tai vähemmän, 2022 määrä oli kaksinkertaistunut 12 prosenttiin.
  • Ennen pandemiaa 26 % vastaajista käytti käsihuuhdetta aina saapuessaan julkiseen tilaan, vuonna 2020 määrä nousi nopeasti 65 prosenttiin ja laski jälleen 48 prosenttiin vuonna 2022.
  • Yli puolet (52 %) vastaajista siivoaa kotona useammin ja/tai perusteellisemmin kuin ennen pandemiaa. Maakohtaisia eroja on: ruotsalaisista 61 %, norjalaisista 60 %, tanskalaisista 50 % ja suomalaisista 42 % on muuttanut siivoustottumuksiaan tiheämpään ja perusteellisempaan suuntaan.
  • Tanskassa ihmiset suhtautuvat tunnollisimmin käsihygieniaan wc-käynnin jälkeen: 76 % heistä joko pesee kätensä aina saippualla tai käyttää käsihuuhdetta WC-vierailun jälkeen  (75 % ruotsalaisista ja norjalaisista, 67 % suomalaisista).
  • Tanskalaiset ovat myös Pohjoismaiden ahkerin kansa käsien pesemisessä saippualla: 74 % heistä pesee kätensä saippualla useita kertoja päivässä (ruotsalaisista 73 %, norjalaisista 72 % ja suomalaisista 66 %).

Yleistä tietoa tutkimuksesta:

Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuluttajien käsihygieniatottumukset ovat muuttuneet COVID-19:n seurauksena, ja miten koronapandemia on ylipäätään vaikuttanut kuluttajien käyttäytymiseen hygieniaan liittyen. Innolink toteutti kyselyn internet-kyselynä touko-kesäkuussa 2022, ja tuloksia on verrattu syys-marraskuussa 2020 tehdyn vastaavan kyselyn tuloksiin. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat kuluttajat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tutkimus perustuu 3199 vastaukseen (4056 vuonna 2020).