Sairaalaympäristössä hygienia on kaikkien yhteinen asia

Kuusiolinnan hygieniahoitaja Raija Uusi-Hakimo pyörittää hygieniaohjelmaa, joka auttaa koko organisaatiota kehittymään hygieniaan liittyvissä asioissa. Hänen apunaan toimii Kiillon puhtaus- ja hygienia-asiantuntija Kaisa Sairanen, jonka tuotetietämys ja koulutukset auttavat henkilöstöä huolehtimaan sairaalan puhtaudesta ja turvallisuudesta.

Kuusiokuntien eli Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin, sekä Soinin terveydenhuollosta vastaavan Kuusiolinnan organisaatioon kuuluu monenlaisia yksiköitä.

Kuusiolinnan jokaiseen yksikköön on nimetty hygieniayhdyshenkilö, jonka vastuulla on viedä hygieniaan liittyviä asioita eteenpäin omalla alueellaan. Käytännön avulla pyritään varmistumaan siitä, että hygienia-asiat ovat tasaisesti hallussa kaikilla läpi koko organisaation.

Huolimattomuudella voi olla raskaat seuraukset

Akuutti- ja kuntoutusosastoilla sairaalahygienia toteutuu järjestelmällisesti, kun virusten ja mikrobien aiheuttamat sairaudet ja niiden seuraukset ovat hyvin konkreettisesti läsnä työn arjessa. Silloin hygienia on helppo mieltää tärkeäksi.

Ennaltaehkäisevissä palveluissa, kuten esimerkiksi neuvolassa hygienian toteuttaminen on kuitenkin ihan yhtä tärkeää. Hyvää hygieniaa on toteutettava jokaisen asiakaskontaktin yhteydessä.

Hygieniataso korkealla kautta linjan

Kuusiolinnan hygienia-asioiden kehittämisestä hygieniahoitaja Raija Uusi-Hakimo pitää erityisen tärkeänä, että hygienian olennaisuus muistetaan läpi organisaation sen jokaisessa kolkassa: pienen joukon välinpitämättömyys hygienian toteuttamisessa saattaa mitätöidä suurenkin joukon huolellisen työn tulokset.

– Hygieniassa olemme juuri niin vahvoja kuin heikoin lenkkimme. Asiakkaamme ja henkilöstö kiertävät usein yksiköstä toiseen. On kaikkien edun mukaista, että hygieniataso on hyvä kautta linjan, Uusi-Hakimo muistuttaa.

Raija Uusi-Hakimo on kehittänyt hygieniakäytäntöjä hygieniahoitajana Kuusiolinnassa jo kolmen vuoden ajan. Hän muun muassa kartoitti koko organisaation laajuudelta, kuinka tavanomaiset varotoimet toteutuivat hygienian alueella.

Lähtötilanteesta on tapahtunut jo merkittävää kehitystä: yleinen tietämys hygieniasta on lisääntynyt kaikissa yksiköissä, ja henkilöstö on nyt kiinnostunutta ja valveutunutta. Hygieniayhdyshenkilöryhmään kuuluu noin 50 henkilöstön jäsentä. Raija Uusi-Hakimo on ollut erittäin tyytyväinen Kiillon tukeen kehitystyön saralla.

– Saamme Kiillolta monenlaista apua ja palvelua myös ihan käytännön asioissa. Yhdessä Kaisan kanssa kierrämme alueeni yksiköt läpi taas tänä keväänä ja teemme kuntotarkastuksen desinfioiville Deko-pesulaitteille. Siinä sivussa yksiköidemme hygieniayhdyshenkilöt saavat paljon uutta huoltohuonetyöskentelyyn liittyvää tietoa sekä hygieniahoitajalta, että Kiillon asiantuntijalta.

Koulutuksella rantautetaan uudet opit käytännön työhön

Hygieniahoitaja Raija Uusi-Hakimon vetämä kehitysohjelma tarjoaa hygieniayhdyshenkilöille muun muassa kolmesti vuodessa toteutettavia koulutuksia, sekä muita vertaiskeskustelua sisältäviä oppimistilaisuuksia.

Myös Kiillon puhtaus- ja hygienia-asiantuntija Kaisa Sairasella on oma roolinsa koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutusten lisäksi Kaisa välittää henkilöstölle tietoa esimerkiksi käyttöturvatiedotteista sekä pintapuhdistuksesta sekä paikan päällä että puhelimitse.

– Koulutusten aiheiden pitää olla sellaisia, että ne kiinnostavat ja innostavat osallistujia, jotta opit rantautuvat yksikön muullekin henkilökunnalle ja siirtyvät käytännön työhön, Uusi-Hakimo pohtii.