Tällä otsikolla julkaisi Wilhelm Sucksdorff artikkelinsa vuonna 1890. Hän toteaa että ”puhtaus woipi estää monenlaisten tautien syntymisen, jota wastoin siiwottomuus useinkin on yksi taudin ja kiwulloisuuden syitä”. Samoilla linjoilla oli lääketieteen lisensiaatti K.F. Hirvisalo, joka vuonna 1908 Terveydenhoitoyhdistyksen lentokirjasessa nro 16 lausuu näin: ” Helpompi on tautia karttaa kuin parantaa. Se on tämä ajatus, joka muodostaa terveydenhoitokäsitteen ytimen ja sisällön siinä lääketieteen haarassa, jota kutsutaan terveysopiksi, eli hygieniaksi”. Molemmat herrat ovat laajasti käsitelleet tarttuvien tautien merkitystä ja ympäristöhygieniaa. He tuovat esiin henkilökohtaisen hygienian, puhtaan ruuan ja juomaveden, pintahygienian kodeissa ja työpaikoilla, siivouksen merkityksen. Lukiessani näitä julkaisuja tulee väistämättä mieleen, että kamppailemme samojen ongelmien kanssa nyt sata vuotta myöhemmin. Helsingin Sanomat julkaisi kaksikin artikkelia vuoden 2015 lopussa, joissa käsiteltiin antibioottien tahon heikkenemistä maailmassa ja pahimpana uhkakuvana mahdollisesti, että ”Maailma on matkalla antibiootittomaan aikaan, jossa tavalliset taudit tappavat taas”, kuten WHO:n pääjohtaja Margaret Chan varoitti marraskuussa 2015.
Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on Suomessa vähän suhteessa esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin, selviää Euroopan lääkeviraston ECDC:n tilastoista. Myös tuore kotimainen raportti toteaa, että bakteerien herkkyys tärkeimpiä antibiootteja kohtaan on säilynyt verrattain hyvänä. Silti lähes 20 prosentilla virtsatietulehduksia aiheuttavista kolibakteereista on jo vastustuskykyä takavuosien yleisintä lääkettä kohtaan, Lääkärilehdessä kesällä julkaistu tutkimus havaitsi. Varsinkin pitkäaikaishoitopaikat käyttävät paljon antibiootteja, osa turhaan. Tämän totesi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Maija Rummukainen väitöstutkimuksessaan pari vuotta sitten.
Meille kaikille on haittaa siitä, että tavalliset taudit eivät nujerru kuin ennen. Hoito mutkistuu, sairaudet kestävät kauemmin, vaativat pitempää sairaalahoitoa, ja tulehdustaudit leviävät herkemmin, WHO summaa. Hoidon mutkistuminen aiheutti 2,5 miljoonaa ylimääräistä sairaalapäivää ja 1,5 miljardin euron lisälaskun joka vuosi. Pahin tulevaisuuden näkymä lienee kuitenkin se, että modernin lääketieteen saavutukset voidaan menettää. Keskoshoidot, elinsiirrot, tekonivelleikkaukset ja syövän solunsalpaajahoidot ovat olleet mahdollisia antibioottien ansiosta. Leikkauksista tulee uudelleen vaarallisia.
Mitä voimme tehdä? Tohtori Wilhelm Sucksdorff ehdotti seuraavia toimenpiteitä 125 vuotta sitten ja mielestäni ne ovat edelleen täysin ajankohtaisia eli lainaus hänen artikkelistaan tähän loppuun:
”Sopiwilla keinoilla, nimittäin puhtaudella, voidaan monastikin tauteja karttaa. Se on hywin mutkaton ja samalla niin huokea, että sen luulisi saattawan tulla käytäntöön köyhän matalassa majassakin. Mutta jotta puhtaus todellakin pääsisi kaikkialla lewiämään tarwitaan sentään puhtaudentuntoa sekä tietoa siitä suuresta woimasta, mikä puhtaudella tauteja wastaan on. Semmoisen tiedon lewittäminen on tämän kirjoituksen tarkotus, ja jos sinäkin, lukijani, tahdot sitä tietoa lewittää, olet sinä lukijani tekewä suuren hywän työn. Sillä se lisätyö, minkä olette puhtauteen panneet, hedelmänä tuottaa kiwulloisuuden wähenemisen ja työwoimain lisääntymisen”.
KiiltoCleanin Killi