Massiivipuurakentaminen kasvattaa suosiotaan, kun rakennusalalla etsitään kestävämpiä ja ilmastoystävällisempiä ratkaisuja. Ristiinlaminoitu massiivipuulevy eli CLT-elementti on ekologinen ja kustannustehokas luonnonmateriaali, jonka valmistuksessa liimalla on keskeinen rooli. Eteläpohjalainen HOISKO CLT valmistaa massiivipuulevyt suomalaisesta havupuusta ja luottaa myös liimauksessa kotimaiseen ratkaisuun: Kiilto Pro SW 13 -liimaan.
CLT-rakenteen kestävyys alkaa liimasta
HOISKO CLT:n massiivipuulevyistä syntyy monenlaisia rakennuksia, aina kouluista ja päiväkodeista kirjastoihin, uimahalleihin ja omakotitaloihin. Massiivipuulevyt soveltuvat myös siltoihin ja muihin vaativampiin infrarakenteisiin.
“Meillä on vuosikymmenten kokemus puurakentamisesta: tiedämme, miten puu käyttäytyy ja miten sitä tulee käyttää. Tiedämme myös, millaista laatua asiakkaat odottavat. Toimimme rakennusliikkeiden strategisena kumppanina, emme pelkästään elementtitoimittajana”, kertoo HOISKO:n kehitysjohtaja Jukka Peltokangas.
CLT (cross-laminated timber) on puurakentamisen nykyaikaisin muoto. Ristikkäisen rakenteensa ansiosta materiaalin lujuus on teräksen luokkaa, joten sitä voidaan käyttää kantavana rakenteena seinissä, välipohjissa ja katoissa.
CLT-elementit valmistetaan liimaamalla päällekkäin havupuulautakerroksia. Liimaus onkin yksi prosessin kriittisimmistä vaiheista: liimasauman on kestettävä aikaa, kuormitusta ja lämpötilojen vaihtelua sekä täytettävä tiukat laatuvaatimukset.
Tuotanto on tarkasti valvottua: kantavien rakenteiden tuotteissa niin liimalla kuin lopputuotteella tulee olla kolmannen osapuolen hyväksyntä.
“Tuotantomme auditoidaan kahdesti vuodessa, ja suoritamme säännöllisesti omia leikkauslujuustestejä liimatuille tuotteille”, kertoo HOISKO:n tuotantopäällikkö Markku Herrala.
“Liimaan pitää voida luottaa. Hyvä liima on sellainen, jota ei tarvitse arjessa miettiä. Se toimii aina samalla tavalla”, hän jatkaa.
Yksi liimaratkaisu koko tuotantoon
CLT-elementtiin voidaan liimata eri määrä lautakerroksia, jolloin myös liimoilta vaaditaan eri ominaisuuksia. Aiemmin HOISKO:lla käytettiin kahta eri liimaa, joiden avoimet ajat poikkesivat toisistaan levykerrosten määrän mukaan.
Kun Kiillon CLT-rakentamiseen soveltuva uusi liima tuli markkinoille alkuvuodesta 2025, liimatoimittajan valinta oli helppo.
“Olemme tehneet Kiillon kanssa testejä ja yhteistyötä jo pitkään. Nyt palaset loksahtivat kohdalleen. Löytyi ratkaisu, joka sopii täydellisesti meidän tuotantoomme”, Herrala kertoo.
Kiilto Pro SW 13 on 1-komponenttinen polyuretaaniliima, jonka avoimen ajan ja puristusajan suhde on optimoitu niin, että se sopii kaikkiin HOISKO:n valmistamiin levytyyppeihin. Liima toimii niin kolmen, viiden kuin seitsemän kerroksen levyissä.
“Yhden liiman käytäntö yksinkertaistaa tuotantoa ja tuo selkeyttä arkeen. Ei tarvitse enää seurata, mitä liimaa on varastossa ja mikä on loppumassa, kun sama liima sopii kaikkeen”, Herrala sanoo.
Uuteen liimaan siirtyminen sujui vaivattomasti, eikä laitteistoon tarvinnut tehdä muutoksia. Tuotantolinjan puristuspaineita hienosäädettiin jonkin verran, mutta muuten tuotanto jatkui tuttuun tapaan.
Kiillon liimalla liimattuja HOISKO:n CLT-elementtejä onkin jo ehditty toimittaa merkittäviin suomalaiskohteisiin. Niitä käytetään esimerkiksi rakenteilla olevan Turun musiikkitalon salin seinissä ja Vantaalla Elmon uimahallissa, joka on yksi Suomen suurimmista uimahallihankkeista.
Luotettava liima pitää tuotannon liikkeessä
Kiilto Pro SW on suunniteltu nopeuttamaan puuteollisuuden tuotantoa ja kestämään kohteissa, joissa liimalta vaaditaan erityistä lujuutta. Liima levittyy hallitusti ja tunkeutuu hyvin puun solukkoon puristusvaiheessa, mikä varmistaa rakenteen kestävyyden ja liimasauman lujuuden.
Liiman viskositeetti muuttuu liikkeen mukana, joten sitä voidaan pumpata matalammilla paineilla. Puristusvaiheessa syntyvät liimapurseet kuivuvat läpikotaisin eivätkä likaa seuraavien työvaiheiden työstöteriä. Näin teriä tarvitsee huoltaa harvemmin, ja niiden käyttöikä pitenee.
”Hyvä levittyvyys, lämpötilan vaihteluiden kesto ja toimitusvarmuus ovat meille tärkeitä. Pienetkin asiat näkyvät heti tuotannon kustannustehokkuudessa”, HOISKO:lta kerrotaan.
Kantavia rakenteita ja kumppanuuksia
HOISKO:ssa on totuttu valmistamaan rakenteita, jotka kestävät sukupolvelta toiselle. Samalla periaatteella valitaan myös kumppanit: yhteistyönkin on kannettava ja kestettävä.
”Meille yhteistyö niin puutavaran kuin liiman toimittajan kanssa on avainasemassa, jotta homma saadaan pelaamaan”, Herrala korostaa.
Myös kotimaisuus on HOISKO:lle tärkeää. Asiakkaat kysyvät yhä useammin liimojen koostumuksesta, päästöistä ja turvallisuudesta, ja kotimainen alkuperä herättää luottamusta. Kiillon brändi ja M1-päästöluokitukset täyttävä liima tukevat myös asiakkaiden omaa vastuullisuusviestintää ja kotimaisuusastetta.
Yhteistyössä kehitetyt liimaratkaisut vievät alaa eteenpäin
Tuotannossa liimaukseen liittyvät kysymykset tulevat usein vastaan yllättäen, eikä vastausta ehdi jäädä odottelemaan. Neuvoja, tukea ja ratkaisuehdotuksia onkin HOISKO:n mukaan saatu Kiillolta aina, kun niitä on tarvittu.
“Arvostan Kiillon yhteistyössä erityisesti sitä, että he kuuntelevat tilaajaa ja ottavat asiat aidosti huomioon. Heiltä tulevaan tietoon voi luottaa”, Peltokangas sanoo.
Kiillolle liimaratkaisujen asiakaskohtainen räätälöinti on arkipäivää. Yksi esimerkki tästä on erillinen syrjäliima, jonka Kiillon tuotekehitys valmisti HOISKO:n tarpeisiin nopealla aikataululla. Syrjäliimaa käytetään raaka-aineen syrjien liimaukseen.
“Uusia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä, kun ideoita syntyy puolin ja toisin. Meillä katse on jo tulevassa: seuraavana tavoitteena on vastata entistä paremmin rakentamisen kiristyviin palonkesto- ja energiatehokkuusvaatimuksiin”, kertoo Kiillon Business Development Manager Juha Rinne.
Kun liimoja testataan tuotannossa, niistä kertynyt tieto hyödyttää molempia osapuolia.
“Meille jokainen koeajo asiakkaan tuotannossa on oppimisen paikka. Näemme, miten tuote toimii todellisessa ympäristössä ja mitä voimme vielä parantaa. Vaikka tuote olisi sama, asiakkaiden laitteet ja tuotanto-olosuhteet ovat kuitenkin aina erilaisia”, toteaa Kiillon aluepäällikkö Erkki Kivimäki.
”Puolin ja toisin opitaan asioita. Sitähän se yhteistyö on”, HOISKO:lta nyökätään.