Ennakointi on nykyrakentajalle valttia

Eurooppalaiset standardit määräävät usein rakennusmateriaalien vaatimukset ja ominaisuudet. Riittävätkö koko Euroopan laajuiset standardit kuitenkaan huomioimaan pohjoiseurooppalaiset sääolosuhteet?

Menneinä vuosikymmeninä taloja rakennettiin ennen kaikkea perinnetietoon pohjautuen, ja viat ja ongelmat ilmaantuivat ajan kanssa. Nykyrakentajalla on sen sijaan hyvät mahdollisuudet saada jo ennakkoon tietoa siitä, miten eri rakenteet kestävät erilaisissa olosuhteissa.

Rakennusmateriaaleja ohjataan eurooppalaisilla testistandardeilla eli EN-standardeilla. Varsinaisia rakenneratkaisuja näillä standardeilla ohjataan kuitenkin melko vähän, sillä eri maissa on niin kulttuureista kuin ilmastoistakin johtuen omat rakenneratkaisunsa.

”Rakenneratkaisujen on tavallaan pakko muuttua, kun kuljetaan esimerkiksi pohjoisesta etelään”, huomauttaa Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha.

Vinhan mukaan eri rakenneratkaisujen riskialttiutta pystytään nykyisin oleellisesti vähentämään noudattamalla olemassa olevia ohjeita. Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa voidaan myös tarvittaessa arvioida etukäteen kehittyneiden laskentaohjelmien avulla.

”Tänä päivänä ei tarvitse enää rakentaa yritys-erehdys-menetelmällä”,

Vinhan mukaan lisääntynyttä tietoutta ja parantuneita tarkastelumenetelmiä ei kuitenkaan hyödynnetä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan toteuttamisessa niin kuin pitäisi, vaan monissa tapauksissa käytetään edelleen halvempia, mutta riskialttiimpia ratkaisuja.

”Liian usein rakennustapaan tehdään muutoksia vasta, kun rakennuksessa alkaa näkyä kosteusvaurioita. Ilmastonmuutos tulee osaltaan pahentamaan tilannetta. Moni nykyinen virhe nähdään vasta muutaman kymmenen vuoden kuluttua.”

Vinhan mukaan tässä voisi ottaa mallia rakenteiden lujuussuunnittelusta.

”Rakenteiden kantavuuden osalta ei voida ottaa riskiä vaan riskit on aina eliminoitava hyvällä suunnittelulla ja riittävillä varmuuksilla. Rakenteiden kantavuuden osalta ei voida odotella, että rakennus sortuu ja tehdä vasta sitten muutoksia. Varmuusajattelu ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi pitäisi nykyisin olla aina mukana myös rakenteiden kosteusteknisessä suunnittelussa”, hän toteaa.