Kiillossa on tarjottu henkilöstölle vuosittain vapaaehtoisia kuntotestauksia jo 20 vuoden ajan.
Ajatus muhi jo vuosituhannen alkupuolella, kun työterveyshuollon kanssa käytiin keskusteluja siitä, että henkilöstö olisi hyvä saada paremmin huomioimaan terveyden ja hyvän fyysisen kunnon vaikutus omaan työkykyyn ja yleiseen hyvinvointiin. Työnantajan näkökulmasta tämän toivottiin vähentävän sairauspoissaoloja. Näiden keskustelujen innoittamana ensimmäiset polkupyöräergometrikuntotestaukset järjestettiin henkilöstölle Kiillossa Lempäälässä vuonna 2005. Perinne on jatkunut siitä lähtien ja laajentunut myös muihin konsernin kotimaan yhtiöihin. Alusta asti kuntotesteihin osallistumiseen on liittynyt myös rahallinen kannustin. Nyt kaikki kuntotesteihin osallistuvat saavat ePassille vuodessa 140 euroa enemmän liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointietua.
Kun testit aloitettiin, henkilöstön keskimääräinen kuntoindeksi oli 4,2, nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin 5,1 (asteikolla 1-7). Ensimmäisenä vuonna testeihin osallistui 51 % henkilöstöstä, nyt keskimäärin noin 85 %. Miten tähän on päästy?
Liikuntamyönteinen kulttuuri motivoi
"Kiillossa on pystytty luomaan työyhteisöön liikuntamyönteinen ilmapiiri. Henkilöstö on saatu ymmärtämään hyvän fyysisen kunnon merkitys työkykyyn ja jaksamiseen myös työpäivän jälkeen. Kuntotesteissä on pystytty antamaan henkilöstölle tietoa liikunnan ja kuntoilun vaikutuksista ja lisäämään ymmärrystä, miten omaa fyysistä kuntoa voi kehittää", kertoo kuntotestejä alusta asti tehnyt Lempäälän työfysioterapeutti Kirsi Myötyri.
Uusille kiiltolaisille kuntotesti tehdään työhöntulotarkastuksen yhteydessä. "Kuntotestaus ja liikuntamyönteinen kulttuuri ovat hyviä motivoijia myös uusille työntekijöille. Jos testin tulos on työhöntulotarkastuksessa heikohko, niin yleensä kuntoluokka on seuraavana vuonna noussut", Kirsi toteaa.
Tavoitteena aktiivinen elämäntapa
Kun osallistujien määrä kasvaa, joukkoon saadaan mukaan myös ei-aktiivisia liikkujia, joista aina joku innostuu parantamaan kuntoaan. "Haluamme saada houkuteltua myös huonompikuntoisia henkilöitä mukaan kuntotesteihin. Parhaita voittojamme ovat, jos kuntoilukärpänen puraisee ja henkilö alkaa omaksua aktiivisempaa elämäntapaa. Näistä meillä on useita "sohvaperunasta puolimaratoniin" -tyyppisiä onnistumistarinoita", iloitsee viestinnän ja työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Niemi. "Ja vähempikin riittää. Tavoitteenamme on, että henkilöstö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi", Tiina jatkaa.
"Huonompikuntoiselle pääseminen heikosta kuntoluokasta keskitasoiseen on terveydellisesti huomattavasti merkittävämpi askel kuin pääseminen keskitasolta huipputasoon. Tämän kokoluokan kehitys vaikuttaa jo merkittävästi myös työssä jaksamiseen. Heikko tulos usein motivoi parantamaan ja toisaalta hyvä tulos motivoi jatkamaan ja ylläpitämään tilannetta. Säännöllinen seuranta on keskeistä jatkuvuuteen kannustamisessa", toteaa Kiillon Turun toimipisteen työfysioterapeutti Paula Paavola. Kiilto tarjoaa henkilöstölleen runsaasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia, jotka mahdollistavat fyysisen kunnon ylläpitämisen ja kehittämisen.
Pyörätesteillä mitataan aerobista kuntoa
Polkupyöräergometritesteissä mitataan aerobista kuntoa, kuten maksimaalista hapenottokykyä (VO₂max). Testissä poljetaan 12 minuuttia nousevalla kuormituksella. Testi auttaa tunnistamaan kestävyyden tason ja kehityskohteet, ja testejä käytetään työterveyshuollossa fyysisen kuormituksen ja palautumisen arvioimiseen. Polkupyöräergometrit soveltuvat hyvin myös harjoitusohjelmien suunnitteluun ja seurantaan.
Vuosittain pyörätesteissä on huomattu myös poikkeavia tilanteita, joiden perusteella henkilö on ohjattu jatkotutkimuksiin. Näissä on saatu kiinni jopa vakavia sydänongelmia. "Pyörätestit ovat hyvä tapa kartoittaa vuosittain työntekijöiden hyvinvointia. Fyysisen kunnon lisäksi myös henkisen stressin kautta syntynyt hermoston ylikuormitus saattaa näkyä testissä suorituskykyä alentavasti, mikä on myös tärkeä tieto kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seurannan kannalta", kertoo Paula Paavola.
"Nyt on alettu yleisestikin keskustella, pitäisikö yrityksissä arvioida enemmän työntekijöiden fyysistä kuntoa. Kiilto on ollut tässä suhteessa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä jo kahdenkymmenen vuoden ajan", toteaa Kirsi Myötyri.