Kiilto järjesti yhteistyössä Eurofins Expert Services Oy:n kanssa Kosteus hallintaan korjauksissa -seminaarin rakentamisen asiantuntijoille Tampere-talossa 8.10.2026. Keynote-puhujana tilaisuudessa oli rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen yliopistosta.
Korjausrakentamisessa kosteudenhallinta onnistuu, kun suunnittelu, materiaalivalinnat, työmaan toteutus ja laadunvarmistus tukevat toisiaan. Siksi seminaarissa lähestyttiin aihetta koko arvoketjun kautta: tutkimuksesta rakennusmateriaaleihin ja tuotetietoihin ja lopulta tekijöiden pätevyyksiin. Tampere-talon Senaatti-Sali täyttyi rakentamisen asiantuntijoista. Osallistuminen hyväksyttiin lisäksi Eurofinsin rakentamisen sertifikaattien täydennyskoulutukseksi.
Kosteudenhallinta on kehittynyt, mutta haasteet muuttuvat
Päivä alkoi tutkimuksen näkökulmasta. Rakennusfysiikan professori Juha Vinha tarkasteli keynote-puheenvuorossaan kosteudenhallintaa korjausrakentamisessa sekä kokemusten että tulevaisuuden kautta. Hän korosti kolmea perusasiaa: rakenteiden ja rakennusten suojaamista, olosuhteiden hallintaa ja oikeita materiaalivalintoja.
Vinhan mukaan kosteudenhallinta onnistuu korjausrakentamisessa nykyään selvästi aiempaa paremmin, ja kehitys on monen tekijän summa. Kokemusperäistä tietoa on kertynyt, ja tutkimustietoa on saatavilla enemmän. Lisäksi haitallisten aineiden raja-arvoja on tiukennettu, ja markkinoille on tullut paremmin toimivia rakennusmateriaaleja tukemaan onnistuneita korjauksia. Samaan aikaan ohjeistus, koulutus ja ammattipätevyydet ovat lisääntyneet, mikä näkyy alan osaamisessa.
Saavutettu taso ei kuitenkaan ole pysyvä, sillä toimintaympäristö muuttuu. Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilat ja sademäärät kasvavat, joten rakenteita ja materiaaleja on suojattava korjauksissa entistä huolellisemmin. Vinhan mukaan ilmastonmuutokseen on sekä sopeuduttava että vaikutettava hillitsemällä sitä eri keinoin.
Yksi hillitsemisen keinoista muuttaa myös korjausrakentamista: vähähiilinen rakentaminen. Rakennusten elinkaarta halutaan pidentää, joten korjaaminen nähdään entistä useammin purkamista ja uudisrakentamista parempana vaihtoehtona. Samalla tarjolle on tullut runsaasti vähähiilisiä ja luonnonmukaisia materiaaleja, jotka voivat mm. tasata kosteusvaihteluita ja parantaa akustiikkaa. Erityisesti savea sisältävillä materiaaleilla on havaittu olevan hyviä palon- ja homeenkesto-ominaisuuksia.
Vesi on rakennusmateriaalien raaka-aine – ja riski
Siinä missä Vinha tarkasteli kokonaisuutta, Kiillon tuotekehityspäällikkö Mika Ronkainen vei kuulijat materiaalien sisään kertomalla veden merkittävästä roolista rakennusmateriaaleissa. Vettä käytetään, koska se on turvallista, edullista, puhdasta ja helposti saatavilla. Vesi säätelee tuotteiden olomuotoa, levitettävyyttä ja pumpattavuutta, ja sitä tarvitaan myös tuotteen kuivumiseen ja kovettumiseen.
Samat ominaisuudet tekevät vedestä myös riskin, sillä rakennusvaiheessa sitä kertyy ajoittain paljon myös rakenteisiin: esimerkiksi 125 millimetrin betonilaatassa on valun jälkeen noin 20–25 litraa ylimääräistä vettä neliömetriä kohden. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten rakenteet kuivuvat. Ronkainen perehdytti kuulijat kemialliseen ja fysikaaliseen kuivumiseen ja kävi läpi, miten työmaan olosuhteet, kuten lämpötila ja ilmanvaihto, sekä rakenteiden pinnoittaminen vaikuttavat kuivumiseen.
Kosteuden määrän lisäksi merkitystä on sen laadulla. Betonin voimakkaasti alkalinen kosteus voi vaurioittaa muovimattorakenteita mutta tällaisia vaurioita voidaan ehkäistä käyttämällä matala-alkalisia lattiatasoitteita.
Tuotetiedot ovat kosteudenhallinnan perusta
Materiaalien ominaisuuksista oli luonteva siirtyä siihen, miten tieto niistä välittyy työmaalle. Tähän johdatti Kiillon aluepäällikkö Marko Suominen. Hänen viestinsä oli, että valmistajan tuotetiedot kertovat, miten tuote toimii ja miten kosteus hallitaan oikein tuotteita käytettäessä. Hyvä esimerkki on tuotekohtainen vesimäärä. Valmistajan ilmoittama vesimäärä perustuu testattuun suorituskykyyn. Liiallinen veden käyttö voi heikentää tuotteen kovettumista ja muita ominaisuuksia, hidastaa kuivumista sekä pidentää aikaa ennen päällystystöiden aloittamista. Täten valmistajan ilmoittamia vesimääriä ja muita ohjeita pitää noudattaa ja niihin pitää myös voida luottaa.
Yhtä tärkeää on tuntea alusta, jolle tuote levitetään. Suominen painotti, että tasoite ei ole betonia: tasoitteen sideaine sitoo vettä kemiallisesti, ja sen pH on matalampi kuin betonin. Siksi kosteuden mittaaminen ja päällystäminen edellyttävät, että alustamateriaali tunnetaan.
Märkätiloissa tuotetiedot ohjaavat koko vedeneristysjärjestelmää. Laatan alla käytettävien tuotteiden tulee kuulua saman valmistajan tuoteperheeseen, jotta niiden yhteensopivuus voidaan varmistaa. Suominen muistutti lopuksi myös dokumentoinnin tärkeydestä: asennushetkellä voimassaoleva tuotekortti kannattaa liittää osaksi työmaan dokumentaatiota, sillä se todentaa tuotteen ominaisuudet ja käyttöohjeet laadunvarmistuksen ja valvonnan tarpeisiin.
Osaaminen varmistetaan pätevyyksillä
Materiaalit ja tuotetiedot ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta, sillä lopputulos riippuu myös siitä, miten osaavasti niitä käytetään. Tähän Kiillon ja Eurofinsin yhteistyö tuo lisäarvoa: se yhdistää materiaaliosaamisen ja ammattilaisten osaamisen todentamisen. Eurofinsin Jaana-Maria Juutila (Manager, Person Certification) esitteli kosteudenhallinnan henkilösertifikaatteja ja avasi sertifikaatin ja pätevyyden välisiä eroja. Esillä olivat muun muassa rakenteiden kosteuden mittaajan, märkätilojen vedeneristäjän ja märkätilatöiden valvojan sertifikaatit sekä RTA- ja SISA-pätevyydet. Suomessa toimii noin 600 sertifioitua kosteudenmittaajaa, joista useita osallistui myös seminaariin. Kiilto puolestaan toimii merkittävänä alan täydennyskouluttajana tarjoten sertifioiduille asiantuntijoille laajan valikoiman koulutuksia. Kiillon koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 1 000 alan ammattilaista.
Yhteistyö ratkaisee – kysymyksiä mikrobeista pätevyyksiin
Seminaari päättyi keskustelupaneeliin, jossa Juha Vinha, Mika Ronkainen sekä Eurofinsin Jaana-Maria Juutila ja Outi Lövegren vastasivat osallistujien kysymyksiin. Kysymykset kattoivat laajasti kosteudenhallinnan eri osa-alueita. Osallistujat kysyivät mm. mikrobeista ja rakenteiden käyttöiästä ja kiinnostusta herätti myös se, miten arkkitehteja koulutetaan huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset rakenteiden pitkäaikaiseen toimivuuteen.
Paneelikeskustelussa nousi esiin myös useita materiaaleihin liittyviä kysymyksiä. Osallistujia kiinnostivat muun muassa vaahtoeristeiden ja liimojen ominaisuudet sekä märkätilojen vedeneristeiden ja kiinnityslaastien kestävyys jatkuvassa kosteusrasituksessa. Keskustelua käytiin lisäksi materiaalivalmistajan vastuusta tilanteissa, joissa tuotteiden käyttöolosuhteet ovat tarkasti tiedossa. Kysymyksiä esitettiin myös henkilösertifiointien ja pätevyyksien kehittämisestä sekä niiden arviointi- ja ylläpitokäytännöistä.
Keskustelussa korostui sama viesti, joka kulki läpi koko päivän: onnistunut kosteudenhallinta perustuu hankkeen eri osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun, riittävään osaamiseen, selkeästi määriteltyihin vastuisiin ja kohteeseen sopivien materiaalien valintaan.
Osallistujat saivat Kiillon lähettämän palautekyselyn tilaisuuden jälkeen ja siellä olikin lukuisia positiivisia kommentteja mielenkiintoisista puheenvuoroista. Palaute korosti erityisesti laadukasta aiheiden läpikäyntiä, asiantuntevia ja kokeneita luennoitsijoita sekä rentoa tunnelmaa. Haluammekin Kiillon puolesta kiittää osallistujia aktiivisesta keskustelusta ja luennoitsijoita arvokkaasta panoksestaan seminaarin eteen.
”Kosteudenhallinta korjausrakentamisessa ei ole yhden toimijan vastuulla. Halusimme tuoda samaan tilaan tutkimuksen, materiaalivalmistajan ja sertifioinnin näkökulmat, sillä vasta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka näkyy laadukkaina ja onnistuneina korjauksina työmailla”, kiteyttää Kiillon aluepäällikkö Marko Suominen.
Mikäli aiheesta heräsi kysymyksiä, ota rohkeasti yhteyttä Kiillon suunnittelupalvelupäällikkö Tanja Starckiin, tanja.starck@kiilto.com, puh. 040 681 2650.