Kiilto ja Pohjanmaan Siivous toteuttivat vuoden mittaisen kokeilun puhdistusainepakkausten uudelleentäyttämisestä. Nyt onkin hyvä hetki katsoa, miten hanke toteutettiin ja mitä hankkeesta voidaan oppia.
Pilottiprojektissa testattiin puhdistusainepakkausten uudelleentäyttöä yhdessä Pohjanmaan Siivouksen kanssa. Kokeilussa pesuaineet toimitettiin asiakkaalle suurissa tynnyreissä, ja asiakas hoiti itse tyhjentyneiden pullojen täyttämisen tarkoitusta varten rakennetulla täyttökoneella.
Haussa kokeilusta innostunut asiakas
Hankkeen toteutuminen edellytti sopivan yhteistyökumppanin löytämistä, eli haussa oli kokeilusta kiinnostunut asiakas, jolla oli myös sopivat tilat tynnyreille ja täyttökoneelle. Yhteistyökumppanin löytämisessä auttoi vaasalaisen Hartman Rauta Oy:n yritysmyyjä Pia Rantala.
Hartman on yli 160-vuotias tukkukauppa, joka on erikoistunut muun muassa teollisuuden ja puhtaanapidon yritysten palvelemiseen. Hartman on Kiillon pitkäaikainen yhteistyökumppani ja Pohjanmaan Siivous taas Hartmanin monivuotinen asiakas. Hartmania, Pohjanmaan Siivousta ja Kiiltoa yhdistää halu kehittää toimintaa entistä ympäristövastuullisempaan suuntaan, joten yhteinen sävel löytyi nopeasti.
– Olemme Hartmanilla aina kiinnostuneita kaikesta uudesta ja innovatiivisesta, ja vastuullisuustyö on meille todella tärkeää. Niinpä kun Kiilto lähestyi meitä ajatuksella pilottiprojektista, lähdimme heti miettimään sopivaa toteutusta. Ensin ajattelimme tehdä kaiken pullojen täytöstä lähtien meillä, mutta kun löytyikin innokas asiakas, täyttökoneet asennettiin heille, Rantala kertoo.
Rantala muistelee, miten otti asian puheeksi lounaalla Pohjanmaan Siivouksen toimitusjohtaja Kirsi Kuusiston kanssa.
– Heti ensimmäisen lauseen jälkeen tuli vastaukseksi vahva kyllä, ja se oli siltä seisomalta selvä.
– Kiilto on tehnyt todella paljon töitä ympäristömyönteisen toimintansa eteen, ja heiltä löytyy aina vastaus kinkkisiinkin kysymyksiin, joita asiakkailta voi tulla, Rantala kehuu.
Sopiva täyttökone rakennettiin itse
Uudelleentäyttökokeiluun tarvittava tekninen ratkaisu eli pullojen täyttökone rakennettiin Kiillossa, sillä sellaista ei ollut valmiina.
– Meillä on aina varastossa pumppuja ja annosteluyksiköitä, koska myymme niitä eteenpäin asiakkaille. Niiden avulla rakensimme täyttökoneen prototyypin, joka on edelleen käytössä Pohjanmaan Siivouksella, kertoo Kiillon pakkauskehityspäällikkö Heidi Kähkönen.
Tekninen toteutus vaati paljon testaamista, jotta koneesta saatiin varmasti helppokäyttöinen ja turvallinen. Testauksella varmistettiin muun muassa, ettei pesuaine vaahtoa ja että sitä tulee pulloon juuri oikea määrä. Näin käyttäjän tarvitsee vain laittaa tyhjentynyt pullo telineeseen ja painaa nappia.
Laitteiston lisäksi hanke vaati tilaus-, toimitus- ja täyttöprosessin tarkkaa suunnittelua yksityiskohtia myöten, ensin Kiillolla sisäisesti, sitten yhdessä asiakkaan kanssa.
Yllättäviä, positiivisia tuloksia
Pilottihankkeen tärkein tavoite oli pakkausjätteen määrän vähentäminen käyttämällä pesuainepulloja useampaan kertaan. Käyttökerrat merkittiin yksinkertaisella tukkimiehen kirjanpidolla: pullon kylkeen vedettiin viiva aina jokaisen täytön yhteydessä. Vuoden kokeiluajan jälkeen viivat ja pullot laskettiin, ja lopputulokseksi saatiin 60 % vähennys pakkausmateriaalin kulutukseen.
Osa pulloista täytettiin vuoden aikana jopa neljä kertaa. Kun kokeilun puolenvälin jälkeen kierrosta alkoi hävitä joitakin pulloja, huomattiin, että etenkin uusien työntekijöiden ja alihankkijoiden perehdytystä toimintatapaan voidaan parantaa.
Jätteen määrän väheneminen oli toivottu ja odotettavissakin oleva tulos, mutta hankkeen aikana tuli esiin myös muita, yllättäviä hyötyjä.
– Kun uudelleentäytöstä puhutaan, monelle tulee aina ensimmäiseksi mieleen, että siitä aiheutuu lisätyötä. Tämä myytti kuitenkin murtui jo kokeilun ollessa käynnissä: Pohjanmaan Siivouksessa huomattiin, että uusi toimintatapa itse asiassa säästi työaikaa monella tavalla, Kähkönen kertoo.
Puhdistusaineet toimitettiin Pohjanmaan Siivouksen varastolle suurissa tynnyreissä pikkupullojen sijaan, joten yrityksessä oli varmuus siitä, että tuotetta oli aina saatavilla. Niinpä henkilökunnalla ei kulunut aikaa varastotilanteen jatkuvaan tarkistamiseen, uusien tilausten tekemiseen, pullojen hyllyttämiseen tai tilauksista aiheutuvien laskujen tarkistamiseen. Lisäksi pahvijätteen määrä väheni, kun pulloja ei toimitettu pahvilaatikoissa.
– Pullojen täyttämistä ei koettu lisätyöksi, sillä se sujui täyttökoneen ansiosta helposti samalla, kun teki muita valmistelevia töitä, Kähkönen sanoo.
Uusia kokeiluja suunnitteilla
Pohjanmaan Siivous on ollut hankkeeseen niin tyytyväinen, ettei yrityksessä haluta luopua täyttölaitteesta kokeilukauden jälkeenkään. Uusi toimintatapa on omaksuttu hyvin ja pakkausten uudelleentäyttö jatkuu yrityksessä. Uusista kokeilujaksoista on keskusteltu myös muiden Kiillon asiakkaiden kanssa, sillä uudelleenkäytöstä kaivataan lisää kokemuksia erilaisissa kohteissa.
– Jatkokokeilut ovat arvokkaita, koska käyttöympäristöt, käyttäjät ja asiakkaat ovat erilaisia. Kokeiluilla saamme hyvää oppia siitä, millaisissa kohteissa uudelleenkäyttö toimii ja miten, ja onko esimerkiksi hankaluuksia, joita emme ole osanneet ennakoida, sanoo Kähkönen.
Pitkäjänteistä työtä kohti kiertotaloutta
Uudelleentäyttöprojekti on osa jatkumoa, jolla Kiilto vähentää pakkausten ympäristövaikutuksia. Kokeiluja tehdään proaktiivisesti ja oma-aloitteisesti, ja käytännön ideat ja muutosehdotukset lähtevät usein työntekijöiltä.
– Testasimme jo aikaisemmin esimerkiksi pesuainepakkausten suljettua kiertoa. Kierrätys on tärkeää, mutta se ei lopulta vähennä pakkausjätteen määrää eikä säästä resursseja. Uudelleenkäyttö sen sijaan säästää, Kähkönen muistuttaa.
Uudelleentäytön pilottihankkeesta saatujen tulosten perusteella voidaan jo sanoa, että muutos on mahdollinen: lineaarisesta mallista voidaan siirtyä kiertotalouteen, ja asioita on mahdollista tehdä eri tavalla kuin ennen.
Vastuullisuustyössä on mahdotonta onnistua yksin
Kiillon kunnianhimoiset vastuullisuus- ja ympäristötavoitteet on asetettu niin, että niiden saavuttamiseksi on aidosti muutettava asioita. Uudelleenkäyttökokeilun kaltaiset hankkeet auttavat käytännön ratkaisujen löytämisessä ja yhteistyön lisäämisessä. Kokeilut auttavat myös asiakkaita, joista yhä useampi tunnistaa tarpeen vähentää jätteen määrää.
– Uusia ratkaisuja löydetään vain, kun uskalletaan ajatella uusilla tavoilla ja lähdetään rohkeasti kokeilemaan. Tällaiset hankkeet antavat niin meille kuin asiakkaillemme tietoa siitä, mitkä olemassa olevat toimintatavat ovat välttämättömiä ja mitä taas voidaan muuttaa. Näin ne auttavat rakentamaan yhteistyömalleja kohti kestävämpiä tapoja toimia, ja tukevat asiakkaitamme heidän omissa ympäristötavoitteissaan, sanoo Laura Heinovaara, Kiillon Head of Sustainability.
Kiillossa ennakoidaan myös tulevaa lainsäädäntöä kuten PPWR-asetusta eli EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetusta.
– PPWR-asetus tulee voimaan vuoteen 2030 mennessä, mutta osa sen vaatimuksista astuu voimaan jo aikaisemmin. Asetuksessa jäsenvaltioille tulee kokonaispakkausjätteen vähentämisen vaatimus sekä uudelleenkäyttötavoitteita esimerkiksi kuljetus- ja take away -pakkauksille, Heidi Kähkönen muistuttaa.
Heinovaara korostaa kokeiluista ja niiden tuloksista viestimistä myös laajemmalla tasolla kuin vain Kiillon ja sen asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kesken. Parhaimmillaan kokeilut antavat pohjaa koko alaa ja yhteiskuntaa koskeville keskusteluille siitä, miten esimerkiksi päätöksentekoa, sääntelyä tai infraa tulisi muuttaa.
– Kokeiluista saamme tietoa esimerkiksi kierrätysjärjestelmien toimivuudesta ja mahdollisuuksista, erilaisista laskentamekanismeista, lainsäädännön ja regulaation vaikutuksesta sekä uusiutuvista ja kierrätettävistä materiaaleista. Jokainen kokeilu ja uusi tapa tehdä asioita antaa eväitä laajempaan keskusteluun. Tulevaisuutta rakentavat toimintamallit syntyvät eri toimijoiden yhteistyönä. Rakentamalla kestävän arvoketjun luomme vaikuttavuutta vastuullisuustyölle, Heinovaara korostaa.