Kuopiossa järjestettiin 12-16.6.22 kansainvälinen Indoor Air -konferenssi, jossa oli vierailijoita peräti 42 eri maasta. Joka toinen vuosi toistuvaa tapahtumaa isännöitiin Suomessa edellisen kerran 29 vuotta sitten.
Tapahtumassa oli jälleennäkemisen riemua, kun matkustusrajoitusten purkauduttua tiedemaailman asiantuntijat pääsivät kohtaamaan kasvotusten ja jakamaan tietoa muutoinkin kuin virtuaalisesti.
Sensorointi kiinnostaa
Maailmanlaajuisina trendeinä esiin nousivat esimerkiksi sisäilman sensorointi ja erilaiset ilmanvaihtoon liittyvät teemat
Rakennusten automaation lisääntyessä jatkuvatoimista mittausta halutaan seuraamaan myös mm. hiilidioksidin sekä VOC-yhdisteiden määrää. Tähän tarkoitukseen löytyy omat laitteistonsa ja niiden tarkkuus kehittyy huimaa vauhtia. Todennäköisesti ne tulevat olemaan osa taloautomaatiota lähitulevaisuudessa.
Koneellinen ilmanvaihto nostatti konferenssissa paljon tunteita – puolesta ja vastaan. Toisaalta sen käyttö parantaa sisäilman laatua merkittävästi, mutta koneellinen ilmanvaihto on myös kuluerä energiankäyttönsä puolesta. Vastapainona keskustelua herättivät passiiviset vaihtoehdot, esimerkiksi kuinka erilaisilla rakenteellisilla tai arkkitehtuurisilla ratkaisuilla ilma saadaan vaihtumaan, ja kuinka asunnot saadaan pysymään viileämpinä ilman koneita.
Suomi on edelläkävijä
Erilaiset ilmasto-olosuhteet sekä rakentamiskulttuuri vaikuttavat suuresti siihen, mitkä asiat sisäilman laatuun vaikuttavat. Tämä onkin merkittävin syy, miksi tutkimusta tarvitaan; samaa kaavaa ei pystytä käyttämään maailmanlaajuisesti. Parhaat käytännöt ja tutkimustiedot voidaan poimia muiden maiden kokemuksista ja muokata ne omaan rakennusympäristöön soveltuviksi.
Kansainvälisesti vertailtuna Suomen sisäilman taso on hyvä. Suomi onkin ehdottomasti edelläkävijä sisäilman laatuun liittyvissä asioissa ja toimii malliesimerkkinä muille maille, joissa omia luokituksia parhaillaan rakennetaan.
Kiillon osastolla laajimmat keskustelut vierailijoiden kanssa käytiin odotetusti ilmatiiveyden ja haitta-aineiden hallinnan ympärillä. On selvää, että esimerkiksi Ilma- ja lämpövuotojen kaltaisiin ongelmiin on herätty myös kansainvälisesti.
Onnistumiset esiin
Uutisoinnit sisäilman tiimoilta vaikuttavat yleiseen kokemukseen sisäilman laadusta. Vaikka Suomi on edelläkävijä hyvässä sisäilmassa, tarvitaan myös lisää näkyvyyttä onnistuneille sisäilmakorjauksille.
Ilahduttavaa on, että useat tahot ovat ottaneet nollatoleranssin sisäilmaongelmiin. Jos niitä esiintyy, ne otetaan työn alle ja nopeasti. Tämä kertoo siitä, että määräykset ja ohjeistukset on saatu jalkautettua käytäntöön, sekä tärkeimmästä: ihmisten huolet asiasta on kuultu ja ne halutaan ratkaista.
Suomessa toimivat kohdekohtaiset työryhmät ovat osoittautuneet käytännössä toimivaksi ratkaisuksi sisäilmaan liittyviä kysymyksiä selvitettäessä. Meillä Kiillossa tämä näkyy yhteistyössä suunnittelukentän kanssa, kun pääsemme auttamaan oikeiden tuotteiden valinnassa ja etsimään yhdessä ratkaisua sellaisiin tapauksiin, joihin ratkaisuja ei vielä ole.
Kaikkien yhteisenä etuna onkin, että mahdollisten ongelmien ilmaantuessa ne saadaan hoidettua moniammatillisesti, tehokkaasti ja ennen kaikkea onnistuneesti.
Vielä lopuksi vinkkinä, että Kiilto on mukana myös Vantaan Sisäilmapaja13 -tapahtumassa 23-24.11.2022.
Tavataan siellä!
Saana Leppänen
Tuoteryhmäpäällikkö
Kiilto