Henkilöstöliikunnan tukeminen tuo liikkumisen osaksi arkea

Suomalaisilla on
aina ollut suhde metsään, mutta suhde voi olla myös ristiriitainen:
metsä koetaan virkistäväksi ja rentouttavaksi, mutta toisaalta sitä myös
pelätään. Helposti saavutettavissa olevan lähiluonnon tarjoamia
luontokokemuksia kannattaa hyödyntää kiireisen arjen keskellä, sillä
moniaistiset luontokokemukset kohentavat mielialaa, auttavat pysähtymään
hetkeen ja niillä on tutkitusti myös positiivisia fyysisiä vaikutuksia.

Toivo on useimmiten tässä ja nyt

Luontoympäristössä
mutkitteleva polku, jossa aurinko kajastaa puiden lomasta, aktivoi
ihmisessä toivon tuntemuksia. Luonnossa toivon kokemus herää, vaikka
elämäntilanne olisikin ahdistava tai epätoivoinen. Moniaistiset
luontokokemukset houkuttavat olemaan läsnä ja tuovat mielen tähän
hetkeen. Toivon tavoittelussa oleellista onkin pysähtyminen ja
havainnointi hetkessä. Luonto luo ihmisen mieleen myös sallivuuden
kokemuksia, jolloin alamme hyväksyä itsemme sellaisena kuin olemme.
Luontoympäristö voi auttaa meitä tekemään omien arvojemme mukaisia
valintoja, mikä tuottaa mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä elämään.

Näin kuvailee ekopsykologi Kirsi Salonen,
joka on tutkinut mm. suomalaisten luontosuhdetta sekä luontokokemusten
vaikutuksia hyvinvointiin ja työntekijöiden työssä suoriutumiseen. Kirsi
toteaa myös, että luonnon vaikutukset tuntuvat meissä hitaammin kuin
nopeat ”kiksit”, joihin olemme tottuneet nykyajan runsaan
viihdyketarjonnan äärellä. Rakennettu ympäristö ja arki voivat tuottaa
meille stressiä, josta palaudumme luontoympäristössä
kokonaisvaltaisesti.

Yksi tykkää kivistä, toinen sammalpedistä

Kirsi
Salosen rauhoittava persoona tuli tutuksi myös Kiilto Familyn
henkilöstöstä kootulle ryhmälle, joka osallistui alkukesästä Jyväskylän
yliopistossa käynnissä olevaan LuoVi-tutkimukseen
(Luonnosta Virtaa). Tutkimusryhmä pääsi viiden viikon ajan kerran
viikossa nauttimaan ohjatusti työpäivän jälkeen työpaikan lähiluonnon
tarjoamista luontokokemuksista.

Metsässä fiilisteltiin yksin
omassa rauhassa, hakeuduttiin omaan mielipaikkaan, johon myös kutsuttiin
kylään kavereita, sekä jaettiin yhdessä luonnon herättämiä tuntemuksia.
Yksin järven rannalla puun alla makoillessa ja laineiden liplatusta
kuunnellessa ei todistetusti pulpahtanut mieleen yksikään työpäivän
aikana askarruttanut asia. Paremminkin erilaiset pilvimuodostelmat
herättivät mielikuvituksen laukkaamaan, laineilla liplatellut vene sai
miettimään päivän kalansaalista ja järveltä kantautunut lokkien kirkuna
oli parasta musiikkia juuri siihen hetkeen. Kannattaa ehdottomasti
kokeilla!

Lähde: Ylen Arkisto ”Löytöretki suomalaiseen toivoon”
-sarjan jakso: Ekopsykologi Kirsi Salonen: “Usein ihmisillä on käsitys
toivosta, että pitäisi itse muuttua ennen kuin voi saada toivon” https://areena.yle.fi/1-4143556