02.06.2016 11:16

Superbakteerit uhkaavat – antibiootit eivät tehoa – MIKÄ NEUVOKSI?

Yhdysvalloissa on paljastunut elintarviketeollisuuden laaja bakteeriongelma. Liittovaltion laajuisissa tutkimuksissa lähes joka toinen liha- tai kananäyte sisälsi ruokamyrkytystä aiheuttavaa Staphylococcus aureus -bakteeria, kertoo Science Daily-verkkolehti.

Tutkimuksen huolestuttavin tulos oli kuitenkin se, että noin neljäsosasta näytteitä löydettiin bakteerikantaa, joka on kehittänyt vastustuskyvyn antibiooteille. Tutkijat keräsivät eri osavaltioista 136 näytettä 26 eri ruokakaupasta. Aineistona oli naudan, sian, kanan ja kalkkunan lihasta tehdyt ruokatuotteet. DNA-testin mukaan bakteerikannat olivat peräisin eläimistä itsestään, ja vain harvoin tarttuneet elintarvikkeiden käsittelyssä.

Kaikille tunnetuille antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria on tavattu ensi kertaa Yhdysvalloissa. Enterobakteereihin kuuluvaa niin kutsuttua superbakteeria ( E.coli) löytyi 49-vuotiaalta naiselta, joka kärsi virtsatietulehduksesta. Bakteeri kantaa geeniä, joka tekee sen vastustuskykyiseksi kaikille antibiooteille.

Edellisen kaltaisiin otsikoihin törmäämme mediassa koko ajan. Tutkijat pitävät tilannetta todella huolestuttavana, koska jos antibioottien teho hiipuu, olemme todella alttiita taudeille, joita on jo pidetty täysin selätettyinä. Euroopassa on myös viime vuosina esiintynyt useita rokottamattomista väestönosista liikkeelle lähteneitä epidemioita, joissa on sairastunut kymmeniä tuhansia ihmisiä tuhka- tai vihurirokkoon. Valitettavasti on viitteitä siitä, että myös Suomessa on syytä olla huolissaan rokottamiseen epäröivästi tai kielteisesti suhtautuvien määrän lisääntymisestä. Maahanmuutto lisää painetta laumaimmuniteettia vastaan.

Yhtenä apukeinona tartuntateiden katkaisuun voidaan tehostaa entisestään hygieniakäytäntöjä; käsienpesu ja desinfektio sekä pintojen puhdistus ja desinfektio ovat keinoja joihin meillä kehittyneissä maissa on tarjolla kaikki välineet. Teollisuus tarjoaa meille tarvittavan kemian, puhdistusvälineet ja – koneet ja uusia teknologioita kehitetään koko ajan helpottamaan ihmisen työtä varsinkin terveydenhuollon kohteissa.

Osallistuin toukokuun alussa Birminghamissa järjestettyyn Hospital Infection Societyn kokoukseen, jossa koko kokous keskittyi vain terveydenhuollon pintahygienian merkityksen pohtimiseen ja uusimpien tutkimustulosten esittelyyn. Avauspuheessaan prof. Gary French kertoi kuinka 1940 ja -50 luvuilla pintahygienian merkitys oli hyvinkin korostunut sairaaloissa, koska ilmavirtojen, kosketuspintojen, käsien ja vuodevaatteiden mukana leviävät stafylokokit ja A-ryhmän streptokokit aiheuttivat ongelmia. Määriteltiin, että riittävä potilassänkyjen väli, puhtaat ja pölyämättömät vuodevaatteet, sileät pinnat, lattioiden kosteapyyhintä, henkilösuojaimet, käsihygienia ja antibiootit yhdessä katkaisevat tartuntojen tien.

Valitettavasti näistä käytänteistä luovuttiin 1970-80-luvuilla, jolloin tutkimusten mukaan sairaalaympäristön pintojen mikrobiologien tutkiminen ei ole tarpeellista eikä kustannustehokasta, koska vain ihminen on merkittävä tautien levittäjä ja ympäristöllä ei ole merkitystä.

Uusi vuosituhat muutti sitten näkemyksiä, kun noro-virus ja klostridibakteeri alkoivat aiheuttaa enenevässä määrin ns. hoitoon liittyviä infektioita terveydenhuollon maailmassa. Kumpikin näistä mikrobeista säilyy elossa kuivilla, elottomilla pinnoilla jopa kuukausia ja ne siirtyvät helposti potilaiden ja henkilökunnan käsien mukana uusille pinnoille ja ihmisiin. Klostridibakteeri aiheuttaa ns. antibioottiripulia varsinkin vanhemmassa väestössä ja aiheuttaa tietenkin inhimillisen kärsimyksen lisäksi erittäin suuria rahallisia kustannuksia yhteiskunnalle pidentyneinä hoitoaikoina ja lisääntyneenä lääkehoitona. Noro-virus ei valikoi uhrejaan vaan tartuttaa erittäin tehokkaasti esimerkiksi sairaalaosastolla potilaat ja henkilökunnan ja rampauttaa terveydenhuollon ympäristöä jopa useamman kuukauden ajan vuodesta. Kokouksessa kerrottiin, että tehostetusti siivottuun eristyshuoneeseen, jossa edellinen asukas on kantanut ns. ”sairaalabakteeria”, siirrettäessä uusi potilas, jolla tätä bakteeria ei elimistössään ole, on hänellä 2.5-kertainen riski saada tartunta.

Eli voiko paremmalla pintahygienialla pelastaa maailman? Ei voi, mutta sillä voi todella paljon vaikuttaa tautien leviämiseen. Uudet desinfektiomenetelmät tehostavat laitoshuollon työtä ja säästävät rahaa sekä ennen kaikkea lisäävät potilas- ja työturvallisuutta. Birminghamin kokouksessa todettiinkin, että jos teknologiaa on mahdollista käyttää hyväkseen, saavutetaan parempia tuloksia tarttuvien tautien torjunnassa ja säästetään ihmishenkiä ja rahaa, joka auttaa avaamaan päättäjienkin silmiä.

Terveisin

KiiltoCleanin Killi

Tunnisteet
Ei aiheita.

Viestinnän yhteystiedot

Satu Makkonen

Viestintäasiantuntija

+358406672226
satu.makkonen@kiilto.com

Laura Heinovaara

Viestintäpäällikkö

+358 50 5969424
laura.heinovaara@kiilto.com